Muovipussista matoksi sekä keväiset terveiset meidän kotikanalasta

 

Onko muita, joille kauppareissuilta kasautuu muovipusseja liiaksikin?

Kolme kertaa viikossa kauppaan ja jokaisella kerralla 2 – 4 muovipussia ostetaan näiden ostosten kuljettamiseen. Useimmiten, muovipussit ovat puhki jo ennen kotiin pääsyä.

Miten se onkaan niin vaikeaa ottaa kestokassi mukaan? Sellaiset on joskus ostettu ja myös lahjaksikin saatu.

Tiedän. Maailma hukkuu muoviin ja mä olen sitä myös omalla vastuuttomalla toiminnallani edesauttamassa! Voin vakuuttaa, että en iloitse siitä. Voisin vain yrittää olla ostamatta enää ainuttakaan kertakäyttökassia kassalta. Tämän vuoden tavoitelistalleni sen lisään. Lupaan!

Nyt kuitenkin, kun varaston sopukoihin on kasautunut noita pusseja, täytyy niitä yrittää hyötykäyttääkin. Muistan lapsuuden kodissa, meillä joskus olleen eteisessä sekä kodinhoitohuoneessa muovipusseista (mattopuilla) tehdyt ”räsymatot”.  Taipuu se muovikude virkkuukoukullekin.

Näistä tekee kyllä käden käänteessä kudetta.
Aloita pussin leikkaaminen spiraalimaisesti pohjaosasta, edeten aina ylös asti (niihin kantoripoihin). Niitä en hyödyntänyt.

Käytin samaa virkkauskoukkua, kun muihinkin tekeleisiin. Koko 7.
Yllätyin, miten kivan näköinen mielestäni lopputuloksesta tuli. Muovipussissa oleva printti tekee mattoon kivan kuviolisän. Helppo ja nopea virkata. Tuon päättelynkin saa unohtaa lähes kokonaan. Kudesoirot solmitaan yhteen ja leikataan tasan. Työtä virkatessa voi edetä niin, että solmukohdat jäävät maton takaosaan piiloon. Itse tein niin. Ainoastaan loppusoiron päättelin tässä matossa.

Tämä oli kokeilukappale, joten aluksi en yrittänytkään rytmitellä tasaraitaa. Niin ja keltaisia pusseja oli vain yksi. Yhden randomipussin jälkeen toinen, kunnes raita alkoikin näyttää niin kivalta, että sillä sitten jatkoin.

Matto ei varmastikaan pölyä. Toki tuo pusseihin painettu printti ei myöskään kestä voimakasta pesua. Mutta matto on kuivassa paikassa kuitenkin pitkäkestoinen.

Pusseja jäi vielä.
Parvekkeelle pari pitäisi vielä tehdä 🙂

Lankavan sivuilta löytyy tuo juhannusruusu matto-ohje.

Kun on virkkausintoa, niin keksii kyllä ennen pitkää mitä kaikkea voi siihen hyödyntää. Näiden muovipussien silppuamisen aikana mielessäni jo tulevassa, leikkasin vanhat pussilakanatkin kuteeksi. Eli virkattavaa riittää.

Myös jätesäkki käy kuteeksi.

Valmiiseen neliökoriin kului yksi iso sellainen.

Pyöreisiin koreihin löytyy kyllä paljon ohjeita, mutta ei niinkään noihin kulmikkaisiin. Netistä lopulta löytyi blogi, josta poimin tähän ohjeen.  Tein aloitukseen 6 ketjusilmukkaa, jotka suljin renkaaksi. Ainakin näin muovikuteella vähempikin aloitussilmukkamäärä olisi riittänyt. Työ eteni, kuten tuon linkin takaa paljastuva ohje neuvoo. Ainoastaan noita reunoja tehdessäni kavensin parilla kierroksella koppaa.

Tässä kuvassa aloitan reunojen tekemisen. Kokonainen kierros tehdään kiinteää silmukkaa, jolloin silmukat poimitaan niiden takaosasta. Tuon kierroksen jälkeen jatketaan poimien aina kokonaan silmukat. Ja pikkuhiljaa reunat alkavat kohoamaan.

 

Ihan kiva kokeilu tämäkin ja maksoi vain tekemisen vaivan.

?

Tällä viikolla ollaan saatu ihailla näyttäviä kevättulvia alle puolen kilometrin päässä kotoa. Miten ihanaa olisikaan jos kesäisin, tuon lähes kuivan joenuoman tilalla olisikin tällainen järvinäkymä.

Aurinko paistaa. Ilman täyttää kurkien, joutsenten ja muiden muuttolintujen äänet.

 

Mun sielu lepää tuossa maisemassa!

Tulvat edesauttavat vesistöjen rehevöitymistä. Kuitenkin, tuossa kevään tulossa on jotain niin valtavan kaunista ja maagista, että tuota ilmiötä ei voi kuin sydän avoinna ihastella.

Meidän kanalassakin käy keväinen kaakatus.

Nuo Lillevillan pikkuasukkaat pääsivät ulkotarhaan tonkimaan.

Siellä kuoputtavat: Matrix, Roxy, Buffy, Valerie, Fenix ja Dooris.

Multa lentää!

Nopeasti tonkivat maahan kuopat ja sitten alkoikin sulkien pesu tuolla turvemullalla. Kevätauringosta nekin täysin rinnoin näyttivät nauttivan.

Pakkasvahdit vielä sisätilaa lämmittää. Yölämpötila kun vielä laskee pakkasen puolelle.

Talven aikanakaan ei näistä kukaan kukoksi muuttunut.
Ei tämäkään (Matrix), vaikka varmana kukkona meille kotiutuikin. Munii sekin.
Kuluneen talven jossakin postauksessani olikin kuva munasadosta, joita kanala tuottaa. Pastellinsävyiset munat ovatkin nyt tasoittuneet väriltään ruskehtaviin. Kaksi erikoisemman näköistä yksilöä (Matrix ja Roxy) munii edelleen vihertäviä munia.

Kevät on tullut vauhdilla. Nyt on aikaa nauttia auringosta, sillä kevätpuuhat vielä puutarhassa antaa odottaa.

Mutta kyllä se kesäkin sieltä tulee. Viimeistään pääskyjen mukana.

Kategoria(t): Eläimet, Käsityöt, Sisustaminen, Tee se itse Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.