Kukkalauta hyllyksi ja kiitos 10 vuodesta

Tasan kymmenen vuotta samalla työnantajalla. Palveluammatissa, johon hakeudutaan kutsumuksesta ja halusta auttaa eikä sen palkkatason vuoksi.

10 vuotta työpaikkauskollisena ja voit valita itsellesi joko kylpytakin tai peite/pöytäliinan.  Kymmenlahjaa hakiessani minulle muistutettiinkin, että tämä lahja on itse ansaittu. Sinä olet ansainnut sen työlläsi.
Miksi siis torkkupeite ei sillä tavalla tunnu saavutukselta?
Miksi se herättää minussa enemmän katkeruutta kuin iloa?

Se ei näy palkassani olenko kuinka ammittaitoinen ja palveluhenkinen ihminen. Osaamistasolla ei ole mahdollista edetä palkkakuopasta eteenpäin. Olet kuin kuka tahansa juuri ammattiin valmistunut tai pari vuotta alalla työskennellyt sillä KVTS määrittelee palkkasi. Oli kokemusvuosia sitten 0-30v.

Pitkään olen samalla alalla työskennellyt. Uskon saavuttaneeni moninkertaisesti kohdallani ne asiat, jotka 20 vuotta sitten oli opiskeluni alkaessa tavoitteita.  Ylittänyt ja haastanut itseni, oppinut valtavan paljon ja kohdannut erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Niin iloisissa kuin surullisissakin hetkissä. Työ on antoisaa ja kasvattavaa. Se pitää ajatukset realistisina ja opettaa olemaan kiitollinen niistä näkymättömistä ja tärkeistä asioista elämässä joita ovat terveys ja läheisten tuki.
Torkkupeite ei ole saavutus ammattitaidostasi vaan se kiitollisuus, joka sinulle osoitetaan suoraan tehdystä työstä. Kukaan ei omasta tahdostaan makaa sairaalavuoteella. Sinne tullaan lääkärin määräyksestä. Se, että hoitamasi asiakas antaa suoran ja kiitollisen palautteen saamastaan ammatillisuudesta, ihmisyydestä, läsnäolosta ja avusta mitä on saanut, se koskettaa. Ja kun palautteen antaja on vilpittömästi aito voi olla varma, että kiitos on ansaittua.
Suora palaute koskettaa ja ilahduttaa enemmän, kuin torkkupeite joka muistuttaa lähinnä työnantajan kitsastelusta.

No, on tässä  Ruut-peitteessä (joka voi siis olla myös pöytäliina) jotain hyvääkin. Nimittäin, se on kotimainen Lapuan Kankureiden tuote.

Värivaihtoehtoina valittavana oli valko-pellava tai valko-musta. Valitsin tietenkin jälkimmäisen. Lapuan Kankureilla värisävyjä tällä tuoteella on enemmän. Tästä löytyy myös sävyt valko-mustikka ja valko-roosa.

Se sopii todella reilun kokonsa puolesta niin pöydälle liinaksi kuin sohvalle peitteeksikin. Molemmissa päissä on hapsut.
Koko 140 x 240cm.

Meillä tämä käväisi vain kokeiluluontoisesti pöydällä. En ehkä halua siihen jatkossa kahvitahroja, joten se toimii meillä parhaiten olohuoneessa peitteenä.

Kyllä tuohon peitteeseen kelpaa itsensä kietoa niinä hetkinä, kun sohva vetää laiskottelijaa puoleensa.

 

Meidän eteiseen loihdittiin lisähylly entisestä kukkalaudasta

 

Kiinnitysapua puolisolta. Toimintaa edelsikin kysymys: jaksaisiko hän asentaa sen vai asentaisinko itse hyllyn huomenna, vinoon?

Tuo hylly on pikkuveljen kädentaitoa yläasteen puukäsityötunnilta. Kukkahyllynä aikoinaaan olikin keittiön lasin edessä. Siitä se taisikin siirtyä makuuhuoneen hyllyksi vuodepäätyyn ja nyt eteiseen. Hiukan vain uudistettuna tähän hetkeen ja käyttötarkoitukseen.

Luulin jo kadottaneeni tämän aarteen, mutta olikin onneksi varastoitu vain hyvään talteen.
Värisävynä oli ajanmyötä tummentunut lakkaus. Liian tumma sopimaan yhteen tuon oven (joka mahdollisesti myöskin muuttaa värisävyä) tai rappusten kanssa.
Joten hioin ja maalasin sen. Tuonne hyllyyn pitää ehdottomasti saada vielä joku roikkuva viherkasvikin.

Hyllypidikkeiksi valikoitui samanlaiset, kuin keittiön avohyllyilläkin.

Kameran kanssa hääräily eteisessä ihmetytti meidän Bellaa.

Haluatko nettiin? Ja vastauksesksi toinen pomppii innoissaan ihan intopiukeena.

Kategoria(t): Sisustaminen, Tee se itse. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.