Kanat pakkaselta suojassa

Eletään vuoden kylmintä aikaa. Pakkanen paukkuu myös kanalan nurkissa, kun puuosat elävät lämmön vaihteluista.

Katolta laskeutuvat jääpuikot kertoo jonkin sortin lämpövuodosta, mutta sisällä Lillevillassa tarkenee.

Meidän kanalauma on vihdoin sopeutunut mökkieloon.

Loppukesästä laumaa koetteli kertaalleen joku petoeläin joka saikin yhden kanasista. Tarkoituksena vain tappaa. Buffy parka löytyi kuusiaidan alta irtohöyhenten ympäröimänä. Muu lauma oli paennut marjapensaiden alle ja tonttia ympäröivän metsän suojaan.

Lopulta löytyivät.
Tuona päivänä vapaiden kanasien elo päätettiin muuttaa uudelleen häkki/mökkieloon rajoitetuksi. Kotieläimiä, oli ne sitten koiria tai kanoja on aina yhtä surullista menettää. Baffy olikin jo toinen kana joka jouduttiin hautaamaan. Lauma stressaantui koettelemuksesta. Vaikka talvi teki jo tuloaan alkoi kana yksi toisensa jälkeen pitää sulkasatoa. Munantuotanto taukosi lähes kokonaan. Pari kuukautta vei aikaa, että hormonivaje niillä korjaantui. Nyt munia taas tupsahtelee päivittäin 2-4 kpl.

Kanalan kyljessä oleva aukko piti nyt osittain sulkea, kun luukusta puhaltava viima alkoi jäädyttää vesiastiaa pakkasen kiristyessä kahdenkymmenen asteen tuntumaan. Vähän raolleen kiinnitettynä se kuitenkin mahdollistaa mökissä toimivan ilmanvaihdon. Katonrajassa kun on poistoilmaventtiili.

Kanalaumalle on tarjolla jatkuvasti munintarehua ja kauroja. Vettä pitää olla parissa astiassa sillä kanat tykkäävät peseytyä lattiaa peittävässä pehkussa. Pehkuna on heinää ja kuivikepurua. Vesiautomaatti on sitten välillä täynnä tuota seosta.

Noiden lisäksi liotan vedessä suurusta jossa on murustettua leipää. Vesileipävellin sekaan lisään ruoantähteitä vaikka keitettyä makaronia tai keitettyä perunaa. Tuota satsia lauma odottaa aina innokkaana. Orsilta alkaa välittömästi kilpajuoksu ruokakaukaloa kohti, kun sen tunnistavat.

Ihanan valkea lumipete peittää pihapiirissä kaiken alleen. Ympäröivä luonto on taas erityisten kaunis. Jotkut nukkuu talviunta, mutta kanalassa ollaan hereillä.

Sillon tällöin lisäilen lattialle kasan kesällä kerättyä kuivikeheinää. Tuon heinäkasan levittäminen vaikuttaa olevan myös yksi kanojen lempipuuhista. Tuossa kaakattajat odottavat, että menisi jo kameransa kanssa, että täällä päästään työhön.

Pikkumökissä on lämmöneristeenä finfoam-levyä ja lattian alla vielä lisäkerros styroxilevyä. Kaksi pakkasvahtia pitää hyvin peruslämmön yllä. Siinä 12-15 asteen tuntumassa. Kanalan hoitoa helpottava ajastettu valaistus sytyttää kanoille valot klo 6:00 ja sammuttaa klo 21:00. Kun ulos ei näe niin vuorokausirytmi pysyy tasaisena sisävalon myötä.

Orren tasolla oleva leveä lauta ottaa kopin kanojen jätöksistä. Joka päivä, kun laudan jaksaa käydä kaapimassa puhtaaksi pysyy kanalan haju aisoissa. Tuo ilmanvaihto onkin avainasemassa ettei kosteus pääse kerääntymään tuohon tilaan. Kuivat purut kun ei haise.

Vasemmalta oikealle: Valerie, Dooris, Roxy, Fenix ja Matrix.

Kyllä mökissä kelpaa kanasten elellä ja mukavaa on saada myös oman kanalan luomumunia sivutuotteena.

Mukavia pakkaspäiviä!

Muistetaan nauttia tästäkin vuodenajasta vaikka villasukat jalassa

🙂

Kategoria(t): Eläimet, kotikanala Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.