Lipasto 50 luvulta 2020 luvulle

Viilupintainen, melko hyvin pidetty ja jo kahden perheen elämässä palvelleena, vaihtoi kodin kolmanteen. Tervetuloa meille!

Tämä on sopivaa jatkumoa kunnostamilleni kalusteille. Pientä, sievää ja persoonallista. Ja hinta tälle ihanuudelle, 5 euroa.

Niimpä, itsekin tuota onnellisena ihmettelin. Tämä on varmasti edullisin kalustehankintani tähän asti. Oikeastaan onnellinen senkin puolesta, että uudistamisen myötä loppuhinta pysyy maltillisena. Kaikki myyjät eivät ota asiaa huomioon.

Tuo 50 luvun pieni tilaihme ei paljoa työtä kaivannut uudistuakseen. Nyt joku saattaa katsoa kuvaa ja todeta et eeeiii, miksi maalasit?! Koska kodistamme ei löydy mitään tuota väriä. Lipastolle oli jo suunniteltu paikka yläkerran aulasta. Valkoinen, vähän isompi lipasto siinä tilassa oli jo entuudestaan. Halusin sille sopivan parin.

Lipasto oli lakattu. Ei ikinä uskoisi miten paljon lakkaa lopulta kannen pinnasta irtoaa, vaikka alkuun vaikuttaisi kuinka kuluneelta ja pohja kuultaisi läpi.

Hiontapaperi on nopeasti tukossa, kun sillä alkuun etenee. Ja koska lakkaus on täynnä pieniä murtumia, pitää lakkakerros saada kokonaisuudessaan pois. Muuten pinnasta tulee juovikas ja halkeileva.

Maalinpoistoaine toimi tässä kalusteessa hyvin. Oikeastaan hioin muut osat kevyesti, paitsi kannen. Siihen maalinpoistokäsittely piti tehdä kahteen kertaan. No lopulta kyllä sitten loppuhioin senkin. Kaksi pientä maalipurkkia hankin uudistamista varten: kalustepohjamaalin sekä kalustepintamaalin. Hyväksi havaittu Helmimaali. Valintaa puolsi myös se, että tämän maalin käsittely on tullut jo tutuksi. Maali on myös vesiohenteinen joten työvälineiden puhdistaminen on helppoa. Nuo lakatut kalusteet on haastavaa saada valkoiseksi. Kun pintaan jää vähäkin lakkaa, se ikään kuin puskee sinnikkäästi maalipinnan läpi kellertävin juovin. Aivan kuin maalikerros sulattaisi alle jäävän lakan. Vaatii useamman peittokerroksen piilottaakseen tuon ”kemiallisen reaktion” tai mitä se sitten ikinä onkaan.

Lipastossa on toimiva lukko. Sattumalta peililipastoni avain on siihen yhteensopiva.

Alkuperäiset puiset vetimet vaihdoin messinkisiin.

Lipaston muutos tuli maksamaan n. 35 euroa. Sisältää maalit ja uudet vetimet. Vaikka lipastot eivät ole samaa sarjaa, vanhat tyylihuonekalut sopivat värin ja siroutensa ansiosta samaan tilaan.

Meidän perheen liina- ja vuodevaatteille tarvitaan kuitenkin edelleen lisää säilytystilaa. Vaikka uusi pikkulipasto on siihen hyvä lisä, aulaan kovasti mahtuisi vielä isompikin säilytysratkaisu. Etsiminen alkakoon! Jääkin nähtäväksi, löydänkö etsimäni tämän vuoden aikana.

Kohti helmikuuta tepastellaan ja toivottavasti myös pian kohti valoisampaa aikaa. Tuntuukin kuin oltaisiin ikuisuus oleskeltu tuon harmaan pilvipeitteen alla. Kun talvi ei kerran ota tullakseen voisiko kevättä aikaistaa?

Harmaudesta huolimatta, mahdollisimman mukavaa viikkoa sinulle!

Kategoria(t): Luokittelematon. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.